Kesäpäiväunelmii…
Youtube toistaa koneellani Teflon Brothersin räppirallatusta ”Lähiöunelmii”. Muusiikkivideo kertoo kappaleen tarinaa köyhän esikaupunkialueen kulisseissa, jossa asukki haaveilee paremmasta olomassaolostaan pihakirppistavaroidensa ympäröimänä. Huomioni kiinnittyy takaisin Astro Logoksen pääkirjoituksen laatimiseen. Räppikappaleen rytmitys ja sanasymmetria saa mielessäni kappaleen nimen ja sanoituksen kääntymään muotoon ”Kesäpäiväunelmii”.
Suomen Astrologisen Seuran kesäpäivät on ollut yksi yhdistyksemme kulmakivistä. Aikojen kuluessa tapahtumasta muodostui käsite. Kesäviikonlopuksi kokoonnuttiin yhteen suurella porukalla viettämään hauskaa astrologian tähdittämänä. Nykyään tämä mielikuva alkaa kuitenkin olla jo haalistunut. Pitkänlinjan jäsenet muistelevat onnistuneita illanviettoja ja astrologiakeskusteluja kaiholla ja uudelle jäsensukupolvelle kokemus on vain sanakäänteiden hähmäinen kudelma.
Koronavuosien jälkeen ilmenneeseen etäilyvitkutteluun yhdistys otti taisteluotteen kutsumalla koolle kesäpäivät kauniiseen suomalaiseen kesämaisemaan meren äärelle. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun koko 250 henkilön jäsenistöstä tapahtumaan ilmoittautui vain 15 henkilöä. Tapahtumapaikan maisema vaihtuikin kolkoksi ja haisevaksi kaupungin luokkarakennukseksi suurimman osan osallistuessa kyberavaruuden läpi vilistävien bittien välityksellä. Koronavuosien etälamautin oli jättänyt tiukan otteen jäsenistöön.
Yhteenkokoontumisen ja yhteisen tekemisen hiipuminen näkyy Kesäpäiviin osallistumisen ohella myös muussa yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksen tuotoksien lopputulosten aikaansaamiseksi tarvitaan myös tekijöitä. Tämän Astro Logoksen numeron ilmestyminen kolmisen kuukautta myöhässä on yksi tämän trendin ilmiöistä. Vastuun kerääntyminen muutaman henkilön harteille ja 24 tunnin vuorokauden luonnonlaki tuovat rajoituksensa tavoitteiden saavutusten tielle. Tälläkin lehden sivulla voisi olla painettuna juuri sinun ajatukseksi. Kiinnostaako?
Yhdistystoiminnan hiipuminen ei ole uusi ilmiö vaan se on yleinen kehityskulku kaikissa pienissä marginaalisissa yhdistyksissä. Koronavuodet laittoivat ilmiölle viimeisen niitin. Uuden ajan vapausmarssin airut, internet, katkaisi ihmisten riippuvuussiteet vakiintuneisiin rakenteisiin ja antoi mahdollisuuksien avaimet kullekin omaan taskuunsa. Aikaisemmin koettu yhdistyksen yhteistoiminta haihtui ilmaan. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Ei suinkaan.
Lähiöunelmien musiikkivideon maisemassa kirppistavaroidensa ympärillä nuokkuva asukki elää menestymisen haaveiden päiväunilla eikä huomaa edessänsä olevia potentiaalisia ostajia. Ajan henkeä on turha osoittaa sormella epäonnestaan. On avattava silmänsä ja katsottava peiliin: tarvitsisiko ulkoasu gruumausta ja tuunausta nykyilmapiirin mukaiseksi. Ulkokuoren alla toiminnoille hengen antaa kuitenkin se sama tänä vuonna jo 60 vuotta täyttävä Suomen Astrologinen Seura. Muistathan sen?
Vastineet